Las buenas noticias se convirtieron en malas

Holii:)

Mun piti tulla kertomaan hyviä uutisia. Rotarytapaaminen, josta kerroin viimeksi, meni superhyvin, ja meille luvattiin, että voitaisiin jäädä kakkosperheisiin. En päässy kertomaan näitä hyviä uutisia, koska mun ihana compu päätti hajota, ja sillä aikaa hyvät uutiset muuttui huonoiksi. Ei nyt niin huonoiks, vaan erilaisiks..

sur-norte, etelä-pohjoinen

Ennen pääsiäistä rotarit ilmoitti ihan yhtäkkiä, että edessa onkin perheenvaihdot. Olin ilmeisesti eka vaihtari, jolle ilmoitettiin. Tietysti näin ecuadorilaistuneena soittelin melkein kaikki vaihtarit läpi, vaan mulle oli soitettu (ne varmaan jo arvas, että aioin soittaa kaikille jaja). Illalla tuli toinen puhelu, mut tällä kertaa mamillle. Mami tulikin heti mua infoon. Aluksi kuuntelin semi rauhallisesti, mutta sit iski breakdown. ”no hay de que hacer” sanottiin. Olin niiin shokissa, koska meille oli jo luvattu, ja oltiin jo tehty suunnitelmia esim. mennään rannalle ja kaikkee.

fanescaa ! iskä toi pullo on omistettu sulle :D

Kakkosperheenkin kaa meni superhyvin, ja kaikki oltiin yhtämieltä vaihdoista. Pyydettiin kyl monet kerrat, ettei vaihdeta enää. Mun ihana pikkusisko Emilia, joka on maailman söpöin sano monta kertaa ”äitiii soita ramirolle. en haluu,että iina lähtee”. Joiltakin vaihtareilta oli kysytty perhetoiveita, ja no multahan ei ikinä kysytä mitään. Soitettiin kuitenkin rotareille, että mihin perheisiin en halunnut mennä. Mulla oli ihan hyvät syyt näihin, ei niitä kyllä kysytty. Tän takia oikeestaan tiesin jo minne menisin, familia Díaz. Tämä perhe oli toivonut, että menisin sinne, ykkösperhe oli myös pyytänyt mua takaisin, kakkosperhe halus, että jään ja tais olla joku muukin perhe, joka oli pyytäny mua. Oon ilonen, et en oo se vaihtari, jota kukaan ei haluu jaja.

Viimenen viikonloppu Buenañoilla ei menny ihan suunnitelmien mukaan. Sunnuntai (7.4) viettettiin hautajaisissa, joten vkl oli vaikee kaikille. Aattelin aikasemmin, että perheenvaihot on helppoja, mutta mulle ainakin ne on ollu se vaikein asia täällä. Luulin, että se ois vaan kamat kasaan, halit ja chao. Ei vissiin ihan niin menny. Kun mun consejera tuli hakemaan, muistutin jo pientä vesiputousta. Oli ilmeisesti ensimmäinen ja viimeinen perheenvaihto, jonka se joutu tehdä. Kaikki ajattelee yleensä vaan vaihtareita kun perheenvaihdoista on kyse, mutta ei ne aina helppoja perheillekään oo. Kyllä nää perheetkin tottuu (~se enseñan). 

mi segunda familia - kakkosperhe ja yhsien joka meni sinne

Uuden perheen kanssa menee myös ihan hyvin. Perheeseen kuuluu vanhemmat ja kaksi vanhempaa siskoa, jotka opiskelee yliopistossa. Perheen äiti ei käy töissä, joten hänen kanssaan vietän eniten aikaa. Itse asiassa en oo viettäny hirveesti aikaa uudessa kodissa. San Luisissa on tullut pyörittyä ja aikasemmissa perheissä oon vieraillu paljon. Heti seuraavanana päivänä juhlittiin Emin 12v synttäreitä ja seuraavan vkl:n vietin käytännössä kokonaan siellä. Perheenvaihdoista on jo reilut pari viikkoa, mutta perhe ei vielä tunnu täysin omalta tai talo kodilta. Oon kuitenkin sopeutunut hyvin, erot vaan pitää ymmärtää ja oppia elämään niitten kanssa. Kaikki ihmiset täällä on tosi mukavia, mutta ikävä aikaisempiin perheisiin on kova. Näihin kahteen ja puoleen viikkoon mahtuu vaan pari päivää, etten ois tekstannu, soitellu tai muuten viestitelly kakkosmamin kanssa. Ykkösperheenkin kanssa pidän jatkuvasti yhteyttä.

feliz cumpleaños ñaña bonita ! tqm

Musta on jotenkin outoa, kun mulla ei oo ollu ikävä Suomeen, mutta perheenvaihtojen jälkeen on ihan järkyttävä ikävä edellistä perhettä. Mulla on ikävä sitä, että mua syytettiin kaikesta ”todo es la culpa de la Iina” jajajaj. Kaksi ekaa perhettä oli tosi samanlaisia, rentoja, nuoret vanhemmat ja nuorempia sisaruksia. Ei noi vaihdot nyt ihan turhaan oo. Paras asia vaihdoissa on ehdottomasti se, että tuntee enemmän ihania ihmisiä. Kukaan ei kakkosperheessä uskonu, että suomisuklaa on parempaa kuin sveitsi (niillä oli ekana sveitsivaihtari), mut onneks asia on nyt korjattu.

en tienny, että päiväntasaajalla häviää lihas voimat !! chevereee

ya regresamos a finlandia- palattiin jo suomeen

todiste, että sain kananmunan tasapainotettua

Perheenvaihdon lisäksi oon tehnyt paaljon kaikkee. Ennen vaihtoa käytiin Cayambe-tulivuorella ja Otavalossa syömässä fritadaa. Yksinkertasesti rakastin noita matkoja, mitä tehtiin. Sitä perus San Luisia, La Zonaa jne. Rotarit laittoi meidät vaihtarit tekemään hyväntekeväisyyttä ja keräämään rahaa Polion poistamiseen. Liikennevaloissa kierreltiin punaiset rotary t-paidat päällä autolta toiselle pyytämässä rahaa. Johtopäätös: kannattaa olla blondi, jos haluaa kerätä enemmän rahaa.

 Mun ennakkovaroitteluista huolimatta, mut laitettiin pelaamaan luokan jalkapallojoukkueeseen. Hävittiin toki 5-1 rinnakkaisluokalle, mut melkein tein maalin jei. Ecuadorilaiset jalkapallohullut ja melkein maali, voin kertoo että hiljasuus oli siitä hetkestä kaukana. Kyl ne sit pelin jälkeen sano, että pelasin hyvin jaja.

Sain myös suomalaisen vieraan Guayaquilistä, käytiin Finlandia-kadulla Quitossa, La Rondalla ja Mitad del Mundolla. Tehtiin korvapuusteja ja puhuttiin suomee. Tykkään suomen kielestä, koska kukaan ei ymmärrä sitä, mut muuten tää kieli on aika ruma, lo siento.

finlandia-ecuador

estudiando.. näin ne mun koulupvät menee

Vajaan kk:n päästä starttaa vika vaihtariretki ja kierretään reilussa viikossa koko Ecuador !

Oon superfeliz, koska ekaa kertaa varmaan öö moneen viikkoon tai kuukauteen oli kokonaan aurinkoinen päivä täällä Vallessa. Kyl mä vielä rusketun! Oon ruskeempi ku osa ecuadorilaisista, mut muuten tää rusketus  on aika huono näin TASAN 8kk:n jälkeen jaja. 

ps. tää kolmas perhe sanoo, että puhun hyvin espanjaa ilman aksenttia ja ymmärrän kaiken, hmm? miks käytän aina sanoja super ja chevere ?!